27.10.2014

Mää nyt vaan oon niin kätevä...

Tilasin Penalle uuden huussin viime viikolla ja se saapui torstaina. Perjantaina kun purin vessan paketista, huomasin, että sen ovesta oli toinen sarana poikki. No, otin sitten yhteyttä Mustin ja Mirrin asiakaspalveluun ja sieltä lupasivat katsoa josko heillä noita ovia olisi. Tänään aamulla sain tekstiviestin, että uusi ovi on nyt matkalla ja muutamaa tuntia myöhemmin sitten tuli viesti, että ovi on noudettavissa postin pakettiautomaatista ja kävin sen sitten sieltä hakemassa. Tähän asti kaikki oikein hyvin. 
Kotona purin paketin, oli hyvin paketoitu, paljon pehmustetta ympärillä eikä yhtään vauriota ovessa. Vieläkin kaikki hyvin. 
Otin oven käteeni, polvistuin huussin eteen ja aloin asentaa ovea, kuului ilkeä 'naps' ja jotain lensi kaaressa kohti otsaani - kyllä, onnistuin katkaisemaan saranan. 

Siinä se saranatappi nyt irvistelee mulle...
Pääsi muutama ärräpää ja sitten päätin, että kunhan jonain päivänä viitsin niin käyn hakemassa pikaliimaa ja koitan saada oven korjattua ihan itse. 
Vähän mua kyllä nolottaa kun toiset hyvää hyvyyttään lähettää mulle supernopeasti uuden oven niin sitten heti hajotan sen. Sinänsä ovi ei ole mikään välttämättömyys, sillä Pena näyttää viihtyvän tuolla huussissaan ihan hyvin ilman oveakin, mutta toisaalta olisi se kiva olla kun tarkoitus olisi saada tuota ympäristöön leviävää ököplussaa vähän vähemmäksi... 

Kukaan ei varmaan ikinä usko, että osaan ihan ite koota huonekalut ja kiipeilypuut kun en edes yhtä huussin ovea saa paikalleen sitä hajoittamatta. :D

24.10.2014

Possun sydämiä

Nyt mulla on parvekkeella kylmässä kamala kasa possun tuoreita sydämiä. Pitääkö ne pestä ennen pakastusta (pussin pohjalla on paaaaljon verta) vai voiko ne vaan pilkkoa sopiviksi paloiksi verineen päivineen ja sitten pakastuksen jälkeen syöttää kissalle? Muistelen, että joskus kakarana koulussa kotsan tunnilla ainaki tuore kana piti pestä ennen ku siitä tehtiin ruokaa ihmiselle, mutta päteekö sama possun sydämiin, jotka syötetään kissalle - sitä ei ole kukaan mulle vielä neuvonut... :)

Terveiset päiväunimaasta.

23.10.2014

Talteen vai pahaa?

Meillä tapahtuu jotain omituista. Tänään kun tulin kotiin yllättäen kesken päivää, oli Pena peittänyt ylösalaisin kääntyneen ruokakuppinsa tossullani. Tossu oli töihin lähtiessäni eteisessä ja kuppi omalla paikallaan oikein päin keittiössä, mutta kun tulin kotiin, löysin ne siis näin aseteltuna:




Miksiköhän tuo mahtaa tuollaista tehdä? Onko ruoka pahaa vai säästetäänkö sitä siihen kun jaksaa syödä lisää (kupin alla oli siis vielä osa sapuskasta tallessa)? Noita raksuja ei muuten yleensä ole tuossa jatkuvasti, mutta tänään tuo ei ollut aamuannostaan syystä tai toisesta kokonaan syönyt niin jätin loput tuohon kun olin hieman laiskalla tuulella.
Pari kertaa aiemmin kotiin tullessani ovat tossuni olleet keittiössä lähellä ovea ja olen ajatellut, että ne on vaan Penan täällä yksikseen riehuessa siihen siirtyneet, mutta nyt mietin, että onkohan nuo tossut useamminkin toimineet jonkinlaisena ruuan peitteenä...
Tapahtuuko teillä vastaavia outouksia?

17.10.2014

Kieli on kuulemma namia

Päivää vaille viikko ollaan tässä Penan kanssa asusteltu ja mitään isompia ongelmia ei ole ollut. Vähän mua häiritsee joka yönä kello kolmelta tapahtuva herätys, mutta onneksi se on vaan sellanen tarkastus, että oon hengissä ja sen jälkeen saa jatkaa unia. Pari kukkasta oon joutunu kantamaan piiloon kylppäriin ku jos ne on tossa esillä niin Pena kiipeilee niissä ja levittää multaa ympäri lattioita. Niin ja hän myös yrittää syödä kyseiset kasvit ja kun en oo varma myrkyllisyydestä niin en ota riskejä, kasveille on jo uus koti, nyt pitäs vaan saada jostain niille kyyti - kummallakaan ei oo autoa, ei mulla eikä kasvien uuden kodin asukkaalla. Toivottavasti töissä jollain on autossa tilaa jonakin päivänä, että pääsee kylppäriasukkaista pian eroon. :) 



Mitä sä aiot antaa mulle iltaruuaksi? Kieltä? Nami!
Pena sai tänään pätkän vasikan kieltä ja on ihan onnessaan moisesta makuelämyksestä. Minä oon kyllä enemmän ja enemmän sitä mieltä, että tarviin kissan sapuskoille ihan omat puukot ja tiskausvehkeet, yök miten venyvää ja vanuvaa tollanen kieli onkaan. Hyh, oikeen loistavaa leikeltävää lakto-ovovegetaristille... Onneks kissa tykkäs ni ei tullu turhaan irvisteltyä keittiössä kieltä pilkkoessa.

12.10.2014

Töttöröö, suuri nimipaljastus ja ensimmäisten hetkien muistoja!

Tässä hän on, minun pieni tassusankarini, FI*Vorax Apollo, kutsumanimeltään Pena. Kasvattajan nettisivut löytyy täältä, siellä voi tutustua Penan äippään ja systereihin sekä muihin vauva-ajan kavereihin.


Onpa herkullinen tämä hämähäkki...
Kyllä mä sut hämähäkki vielä kesytän!

Yö meni hyvin, pari kertaa heräsin kun tuntui, että hiukset lähtee päästä. Heppu nimittäin valtasi suurimman osan tyynystäni ja leipoi kaikilla neljällä tassulla päätäni lähes koko yön. Yöllä ei tullut isoja itkuja, kerran kävi tökkäämässä tassulla päin näköä kuin kysyäkseen, että pitääkö kauan vielä nukkua. 

Tänään heräsimme joskus ennen kuutta. Sen jälkeen on syöty ja vietetty melkein tuntinen leikkihetki ja vessakin on rapissut pariin otteeseen. Leikkihetken jälkeen Pena juoksenteli ympäri asumusta, varmaan etsiskeli äippää ja systereitä, mutta nyt hän nukkuu tyytyväisen oloisena kiipeilypuussaan ja kerää voimia seuraavaan riehuntaan.


Aamulla sitten aamutoimien jälkeen istuin tähän koneelle hetkeksi ja Pena oli heti ihan kursorin lumoissa - ei meinannut millään ymmärtää, että sitä on ihan turha yrittää metsästää. Vähän hän myös kokeili näppäimistön toimintaa, joten voi hyvinkin olla, että pian täällä kirjoittaa vaan kissa.
Päivällä taidan kokeilla saada valjaat ujutetuksi Penalle, vois olla kiva käydä vähän tuolla metsässä katsomassa mitä siellä näkyy, ainakin ikkunan ohi vipeltävät oravat vaikuttaa mielenkiintoisilta otuksilta. :)

11.10.2014

Kotona!

Pitkän ja äänekkään automatkan jälkeen olemme kotona. Olemme olleet kotona jo muutaman tunnin ja nyt tassusankaria väsyttää...

Ei mua yhtään nukuta...
Kuvan laatu on vähän pööh, mutta kun on väsynyt ei jaksa välittää pikkuasioista...

Voin iloisena ilmoittaa, että tassusankari on löytänyt vesikipon, ruokakipon ja pissapaikan ja tietty tuon kuvassa näkyvän nukkumapaikan myös.

Vihdoinkin kissa on kotona.

6.10.2014

Puu on koottu...

Nyt on tassusankarin kiipeilypuu rakennettu, mutta ihan ongelmitta ei sujunut sillä alaosan tikkaiden kiinnitysreiät on väärässä kohdassa. Niin ja tikkaiden poikkipuutkin on vinossa kun kiinnitysreiät on väärässä kohdassa... Ei siis mikään täydellinen pakkaus, mutta kyllä tuon kanssa elää. Jollain pitää vaan saada reikä tikkaiden kiinnittämistä varten, nyt roikkuvat yhden ruuvin varassa tuossa mikä ei välttämättä ole kovin turvallista... Porakone vois olla kätevä olemassa.

Tassusankarin leikkikenttä

Saas kattoo mitä otus moisesta kiipeilyhommelista tykkää ja onko kaikki osat kunnolla kiinni (käsi vieläkin vähän pipi, joten ihan täysillä ei pysty tekemään)...  Kukkaset varmaan pitää sijoittaa uudelleen, luulen vähän, että jos jää tohon noin lähelle puuta, houkuttaa ne sitten tassusankaria maistelemaan ja maistelu ei välttämättä ole hyvä idea ihan joka kasvin kohdalla.

Tassusankari tulee kotiin lauantaina ja yhtäkkiä huomaan, että aika ei millään meinaa riittää kaiken tekemiseen ennen lauantaita... Yhtäkkiä onkin vielä ihan hirveesti kaikkee mikä pitää piilottaa ja laittaa talteen ja suojella pieniltä hampailta ja tassuilta, mutta silti en vois paljon onnellisempi olla tietäessäni, että ensi viikolla tähän aikaan täällä tepastelee pieni otus mun seurana! :)