20.4.2015

'KISSA IRTI' *2

Sunnuntaina täällä Turussa näyttelyssä kaikui kaksi kertaa komea huuto: "Kissa irti!". Ensin siinä aamulla heti lääkärintarkastuksessa ja sitten vähän myöhemmin arvostelujen aikaan. Juu, Pena oli päättänyt, että häntä ei vieraat ihmiset hipelöi ja vielä vähemmän minä. 
Lääkärintarkastuksesta Pena otti lähdöt siinä kohtaa kun olin nostamassa pöydältä koppaan - en vaan saanut otetta pitämään niin, että kissa olisi päätynyt koppaan vaan kissa otti suunnan mahdollisimman kauas meikäläisestä ja pian jo löysinkin itseni konttaamasta pitkin ällöttävän likaisia lattioita. Kiitti vaan kissa.
Kissa kuitenkin saatiin kiinni, kiitos vaan niille kaikille, jotka tässä auttoivat - enää en tiedä sainko sen minä vai joku muu kiinni, mutta pääasia on, että joku sai.

Siitä sitten mentiin valtaamaan häkki, yhtään ei tietenkään ollut vapaana siellä missä olisi pitänyt olla ja jouduttiin menemään aika kauas kaikesta - tavallaan ihan kiva kun oli rauhallista, toisaalta ärsyttävää kun siinä samassa välissä oli niiiiiiin paljon ihmisiä, jotka tukki kulkuväylän tuoleillaan niin, että monet vierailijat ei uskaltaneet siihen väliin ollenkaan kissoja katsomaan... Toivottavasti olin itse edes vähän vastaanottavainen.
Häkki tuli sisutettua ja kissa tungettua häkkiin ja pian olikin aika jo arvostelujen. Päivän toinen ongelma tuli tässä kohtaa - Pena ei olisi millään halunnut lähteä häkistä mihinkään ja vei todella kauan aikaa saada hänet sieltä ulos, vieressäni ollut nuori naisihminen lopulta auttoi vähän, hänelle suuri kiitos, en tiedä muistinko kiittää siinä panikoidessani. 

Arvostelun alku luonnollisesti venyi vähän ja jouduttiin odottelemaan, mutta Pena oli kopassaan yllättävänkin rauhallinen. Lopulta oli meidän vuoro ja Pena antoikin tuomarin väännellä itseään ihan kiltisti, mutta sitten kun tuomari alkoi kirjoittaa arvosteluseteliä ja pitelin kissaa pödällä, alkoi vääntelehtiminen ja kun tuomari taas koski kissaan vähän siinä kirjoittamisen lomassa jäimme molemmat hölmistyneenä katsomaan tyhjää pöytää - Pena katosi siitä niin nopeasti, että meni heti ennen kuin tajuttiin, että karkaaminen oli tapahtunut. Tällä kertaa etsintään osallistui ties miten monta ihmistä ja menikin jonkin aikaa ennen kuin kissa löytyi, mutta löytyi onneksi hyvässä kunnossa hyvästä piilosta yhden rullakon alta. Piilosta matka jatkui vielä takaisin tuomarille, tällä kertaa annoin suosiolla tuomarin avustajan käsitellä kissaa - itse tärisin vielä jännityksestä ja järkytyksestä aika rankasti. Tästäkin Pena yritti kovasti päästä pakoon, mutta ilmeisen tottunut kissaihminen sai pojan hienosti pidettyä paikallaan ja tuloksena meille näyttelystä tuli EX2, olen ihan tyytyväinen sillä olisi tässä voinut huonomminkin käydä.

Lopun päivää Pena istui häkissä, tavattiin blogituttuja ja sukulaisia - niin minun kuin kissankin sukulaisia siis. Penan isän pojanpoika, joka on Penaa muutaman päivän vanhempi oli paikalla ja paljon sirompi kuin Pena, mutta kasvoista olisi melkein voinut arvata, että sukua ovat, niin olivat saman näköisiä. Unohdin kokonaan, että kamera oli mukana ja kuvia olisi voinut ottaa...

Mä shoppailin ihan vähän, itelle yhen sormuksen ja Penalle kaulapannan, josta hän ei yhtään pidä, mutta on tässä kotona joutunut vähän kokeilemaan. :)


Kotiin lähtiessä olin jo melkein epätoivoinen kun Pena ei suostunut häkistä ulos, mutta lopulta säästyttiin enemmiltä tuskilta ja poika siirtyi koppaansa ilman sen suurempaa huutoa - saatoin kyllä sanoa vähän rumasti muutaman kerran siinä, toivottavasti kukaan ei kuullut...

Tänään on harjoiteltu sylissä pysymistä ja kyllä poika sylissä pysyy kunhan muistan, että vasen käsi ottaa takajaloista kiinni ja oikea sitten etukoivista, heti jos on kädet toisin päin, karkaa kissa salamana sängyn alle tai mihin nyt ensimmäisenä sattuu piiloon pääsemäänkään... Luulis, että kädellä ei niin väliä ole, mutta Penalle näköjään on.

Hyvää yötä kaikille sanoo ihminen, joka nyt vähän pelkää näyttelyitä.

22 kommenttia:

  1. Tsemppiä vaan ihmiselle, ei kukaan oo seppä syntyissään. Ei ees Pena :) Ei kannata vielä lannistua, vaikka eihän kaikkia kissoja ole tehty näyttelyihin. Aika näyttää mitens tää asia Penan kohdalla on. Seuraavat harjoitukset Tammereella! Käytkö muuten näyttelyissä silkasta omasta halusta, vai kuuluuko näyttelyt pakettiin eli onko Pena sulla sijoituksessa?

    Eikä meilläkään kukaan kissoista tulisi ulos häkistä eikä kopasta, ne pitää vaan ottaa :) Joskus helpommin sanottu kuin tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä, sitä tullaan tarvitsemaan Tammereella ja paljon... :D Mä vähän luulen, että jos siellä tapahtuu jotain samanlaista ni sitte on Penan näyttelyura ohi, turhaan viitsi toista kiusata. Ihan on Pena mun oma otus ja omasta halusta tää näyttelyhomma lähti eli voi myös lopettaa ihan koska tahansa vaikka ois toi kyllä kiva harrastus. :D
      Toi häkistä ulos ottaminen meinaa olla vähän hankalaa kun on lyhyt ja paksu ja kissa pakkautuu sinne häkin takaseinää vasten ni ei meinaa ylettyä. :D

      Poista
  2. Voi Pena, mikset ollut kiltisti :( Eine ihmiset sulle mitään pahaa halunnut vai olitko vaan pelokas? Älä seuraavalla kerralla karkaa kun se ei oo yhtään kivaa. Aattelekku joutusit hukkaan eikä kukaan huolehtis susta, niin että mietippä sitä! Onnea ensi näyttelyihin ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pitää vähän näyttää, että kuka käskee! Mut joo, pitää miettiä tota, että jos sitte ei ookkaan yhtäkkiä palvelijaa avustamassa...
      -Pena

      Poista
  3. No sä sitten järjestit vähän säpinää näyttelyyn :) Oliko kivaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Penan mielestä tais olla aika kivaa, mutta ihmisen mielestä ei. Nyt jo naurattaa kun vaan ajatteleeki tapahtuneita. :D

      Poista
  4. Hyvä Pena, noita ihmisiä pitääkin juoksuttaa välillä niin pysyvät skarppina!
    Oletko menossa Tampereelle, meidän porukasta Nala on menossa. Se on niin tylsä näyttelyissä ettei koskaan tee mitään jännää. Voisit vähän vihjailla erilaisia kissankujeita mitä näyttelyssä voi puuhata :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toi mun ihminen sais kyl juosta vähän enemmänki jos sitte loppuis toi jatkuva ruikutus jostain läskistä.
      Kyllä ihminen lupas, että mennään sinne Tammereelle sitte lauantaina, mut kovasti se on pyytäny, että olisin sitte nätisti. En tiiä viitsinkö. Mä vähän mietin viitsinkö sen tarkemmin temppujani selventää, mutta huomasin kyllä viimeks, että se häkin katto on aika helposti kissan avattavissa, että sieltäkin vois kokeilla lähtee vähän seikkailemaan...
      -Pena

      Poista
  5. Pena - kissa joka tullaan näyttelymaailmassa muistamaan ;)

    Mä olisin kyllä ollut niin paniikissa, myötätunnot Penan ihmiselle !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti jossain vaiheessa joku muu tekee jotain vielä hölmömpää ja Penan tempaukset siinä sitte unohtuu. :)
      Olin kyllä kieltämättä hieman hukassa kun kissa katosi, mutta aika pian alkoi helpottamaan löytymisen jälkeen. :)
      -ihminen

      Poista
  6. Voi Pena minkä teit! Mie oisin kyllä ollu varmaan ihan paniikissa tossa tilanteessa, onneksi karkulainen saatiin kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä olin vaan kissa. Ihmisen kädet kyllä silleen tärisi sitte kun se mut sieltä jostain alta sai kiinni ja otti syliin, mutta kyl se sitte kuitenki oli onnellinen.
      -Pena

      Poista
  7. Kävipä kurja tuuri kun kahdesti karkasi! Miulla on sama pelko Rakun suhteen, ensimmäisessä näyttelyssään 2013 se käyttäytyi hyvin, mutta jouduin silti pitämään tiukasti kiinni, ettei yrittäisi karkuun. Siinä näyttelyssä oli samalla curlien erikoisnäyttely ja sillä välin kun mie olin katsomassa päästiinkö tp-valintaan, äitini oli esitellyt Rakun erikoisnäyttelyssä ja Raku olisi onnistunut karkaamaan, ellei ystävällinen curlityyppi olisi ottanut olkapään yli pakenevaa Rakua kiinni. Viime vuoden marraskuussa oltiin esittelynäyttelyssä ja siellä Raku viihtyi entistä vähemmän, oli tappelua saada se edes ulos häkistä kun piti mennä lavalle kaksi kertaa esittelyihin. Ja oli tosi hyvä, että mie otin Rakun ja äitini Noran, sillä minullakin oli kova työ estää Rakua karkaamasta (olan yli taas). Raku ei ole siis näyttelyluonne enkä sitä aio enää sellaiseen viedäkään kun me ei käytäisi enää kuin kahden sertin verran näyttelyissä eli ei ole järkeä lähteä stressaamaan. Noraa sen sijaan voisi kokeilla viedä, sitä jännitti ensiesiintymisessään, mutta jopa venytys onnistui yleisön edessä ja tämä jäi pelkäksi haaveeksi Rakun kanssa. Minusta näyttelyiden tulee olla mukava yhteinen harrastus niin omistajalle kuin kissallekin, niin en enää viitsi Rakua stressata. :) Kaikki ei ole näyttelyluonteita, mutta voihan olla, että Pena vielä rentoutuu. Kokemukset näyttää, jos meinaatte vielä yrittää. :) Ainakaan ulkomuodon osalta ei pitäisi olla mitään estettä menestykseen, komea, komea Pena ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei oo Rakullakaan sitte ihan helppoa ollu näyttelyssä... Me katotaan Penan kanssa toi Tammere vielä ja jos sielläkin on taistelua, niin sitte luovutan suosiolla ja keksin jonkun muun harrastuksen. Ei toista turhaan viitti kiusata kuitenkaan. Harmi vaan ku toi ois kuitenkin ihan kivaa puuhaa näyttelyissä käydä, mutta oonhan mä ennenki ilman pärjänny ni miksen sitte tulevaisuudessaki. :D
      Pena kiittää kehuista.
      -ihminen

      Poista
  8. Täälläkin myötätunto on ihmisen puolella, vaikka kyllä tämä näin luettuna kieltämättä vähän naurattaakin. Itseäni ei kyllä toisaalta naurattanut tuomaripöydällä yhtään ;) Kiitos kuvista! Tulivat perille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nauratti itteeki kyllä tota kirjoittaessa jo ihan ääneenki välillä ku aattelin, että miltä on mahtanu näyttää muiden silmissä noi pakotilanteet. Oispa hauska nähdä joku kuva mun ilmeestä kun huomaan, että otus on kadonnu pöydältä. :D
      Hyvä, että kuvat löysi perille.

      Poista
  9. Voi Pena minkä ihmisellesi teit! Mutta kissalla on kissan tahto, sillehän ei voi mitään....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mä oon kissa ja kissa menee sitte ku kissa haluaa mennä. Hyvä, että joku ihminen jossain edes sen ymmärtää. ;)
      -Pena

      Poista
  10. Pena päätti sitten tuoda vähän enemmän jännitystä päivään. :D Mut on se vaan komea kolli tempuistaan huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän vähempikin jännitys ois kyl riittäny ihan vallan mainiosti. :D

      Poista
  11. Terveisiä sukulaiselta. Putkeen ei mennyt meilläkään. Muristiin tuomarille, rimpuiltiin ja takerruttiin kynsillä paitaan. Kantti ei Penan tavoin riittänyt karkaamiseen. Harvoin näkee yhtä paljon murisevia ja kähiseviä kissoja kuin Metsämäessä. Johtuneeko liian ahtaista tiloista, jossa kissat ja ihmiset joutuivat liian lähelle toisiaan? Kevyt karkailu ei ole niin pahasta. Olen nähnyt monta pakoa paneelistakin.

    Pena on sen verran komea kolli, jolla on hienosti kokoa, että kannattaa ehdottomasti lähteä Tampesteriin. Siellä voi kyllä kysellä apua esim. Pirkolta, jonka kasvattikissoja on Penan esivanhemmissa useampi. Hän on paikalla sunnuntaina. Me jäämme kotiin kasvattelemaan lihaksia ja painoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ainakin luulen, että osasyynä kaikkeen siihen rimpuiluun oli juurikin nuo tilat, ihan liian paljon ihmisiä ja kissoja noin pienessä tilassa ja kaupan päälle aikamoinen meteli.
      Kyllä me se Tammere käydään katsomassa ja sen jälkeen sitte päätetään jatkosta. Me mennään sinne lauantaina eli ilmeisesti tämä Pirkko ei siellä silloin ole, mutta tiiänpä sitte jatkossa, että tällainenkin henkilö on olemassa.
      Ai teillä pitää tulla lisää painoa ja lihaksia? Meillä taas sais kuulemma painaa vähän vähemmänkin...

      Poista

Tähän saapi kertoa mitä on mieltä meidän höpinöistä! :)