Eilen söpöiltiin

Eilen me oltiin aika söpöjä. Meidän leikit on rauhallisempia ja ihmisen korviin käyvää ulinaa ei kuulu enää juuri lainkaan.

Ekaks painit.

Sitte penska vähän sooloili.

Lopuks pesut.

Vai onks joku eri mieltä meidän söpöydestä?

Hauskaa iltaa sanoo Pena, josta on tullut ihan penskan pesukone.

Joulu meni melkein ohi

Meidän joulu on sujunut hyvin rauhallisesti ja on ollut ihmetystä täynnä. Penska tuli taloon ja mikään ei oo niinku ennen. Penska on ihana, paitsi jos tunkee mun leikkeihin ja silloin se ei oo yhtään ihana kun se sähisee mulle ja räpsii mua kynsillä nenälle. Penska myös valtaa mun paikkoja, mä en enää meinaa ollenkaan mahtuu sohvalle, mut onneks se ei sentään osaa ite kiivetä mun kiipeilypuun ylimmälle oksalle. Ja onneks se nukkuu ihmisen sängyn alla yöllä eikä siinä ihmisen kainalossa. Kauheeta ois jos kainaloki menis penskalle. 

Välillä mä oon joutunu juoksee Punkkua karkuun kun se on niin hurja ja pelottava. Ihmistä toi vähän naurattaa ku mä oon kuitenki niin paljon isompi, mutta tolla on vaan niin hirveen terävät kynnet ja hampaat, että parempi mennä karkuun kun se tulee kynnet ja hampaat ojossa kohti. Kyl me enimmäkseen kuitenki ollaan kavereita.

"Kohta se on ihan puhdas..."

Hirveesti tossa pennussa on pesemistä ja kamalan pitkät karvat. Siitä tulee kuulemma paljon karvasempi ku mitä ite oon ja sitä se mun mielestä on nytkin jo ku oon kielellä ne karvat tuntenu.

Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, joka vielä totuttelee siihen, että ei enää olekaan ihmisen maailman ainoa napa.

Joulupuun toineskymmenesneljäs oksa

HYVÄÄ JOULUA JA PALJON JOULUHERKKUJA KAIKILLE!

Viime yö oli outo, mä nukuin ihmisen kanssa makkarissa ja Punkku tyypin kanssa olkkarissa. Kauheeta ku ei päässy yhtään yöjuoksuille ympäri kämppää, mutta sainpa pitää ihmisen kainalon itelläni vielä yhden yön. Aamulla sitte ku herättiin, tosi myöhään muuten, syötiin ekaks aamupalaa ja sitte ihminen kaivo kalenterit kaapista ja sano, että nyt ois sitte tän vuoden viimeset luukut. Ihan kamalaa! Viimeset!

"Siis tässäkö tää nyt oli? Näitä ei oo lisää?"

Punkkukin sai kaivaa viimesetä luukusta herkkuja.

Meillä menee Punkun kanssa ihan hyvin, syödään samaa ruokaa samasta kiposta samaan aikaan ja jos Punkku tajuu pysyy pois mun leikeistä on kaikki hyvin. Mun leikkeihin jos tulee sotkemaan, ni sitte saa koulutusta. Niin, ja Punkku sähisee mulle ja läpsii kynnellä nenälle jos meen väärässä kohdassa mukaan sen leikkeihin. 

Punkku on muuten ihan hassu! Se ui hiekkalaatikossa ja vesikipossa! Kyllä se hiekkalaatikkoon osaa myös tehdä niitä mitä sinne kuuluu tehdä, mutta ennen ku tekee, se kaivautuu sinne hiekkaan melkein kokonaan ja pölistelee purua ympärilleen niin, että jos ihminen ei haluis katella hiekkaa lattialle, pitäs sen imuroida kerran tunnissa ainaki. Vesikiposta Punkku osaa kyl juoda, mutta sinnekin pitää tunkee tassut ihan kokonaan ennen juomista. Omituinen otus se kyllä on.

Me koko Penan paikan väki toivotetaan kaikille hyvää joulua ja sopivasti jouluherkkuja joka massuun!

-Pena, Punkku ja ihminen

Joulupukki on olemassa! Ja etuajassa.

Siis ihan oikeesti joulupukki on olemassa, se oli lähettäny pari sen apulaista tuomaan mun lahjan tänne jo tänään. Mä sain kaverin! Kattokaa, miten pieni se on.

"Moi, mä oon Punkku ja mä asun nyt täällä."

Välillä se on vähän ärsyttäväki, ni pitää antaa tassusta.

"Et tuu yhtään lähemmäksi!"

Mut kyl me yhdessäki osataan olla nätisti. Ainaki melkein.

"Tää mun puu haisee nyt kyl ihan vieraalta eläimeltä."

Mä sain siis maailman parhaan joululahjan, kaverin. Sen nimi on punkku ja se on pieni ja sen lempiharrastus näyttää olevan hiekkalaatikossa kiereskely.

Hauskaa päivää kaikille sanoo Pena, jonka nyt pitää opettaa Punkku talon tavoille!

P.S. Ihminen pyytää julkisesti anteeksi Jutalta, olen pahoillani, mutta en vaan voinut kertoa etukäteen, tän oli pakko olla ylläri ihan kaikille! Ethän oo kiukkunen? :D

Joulupuun kahdeskymmeneskolmas oksa

Tänään me herättiin jo tosi aikasin ja ruvettiin pyykkäämään. Kalentereissa oli sitä tavallista, eli herkkua ja leekoja. 

Tyyppi tulee kuulemma tänään kylään, jee! Se ehkä tekee mulle yhen uuden kiipeilyjutun jos ihminen vähän suostuttelee. Mä sitte esittelen jos siitä jotain tulee.

"Pakko olla niin hankalassa paikassa!"

Hauskaa päivää kaikille sanoo Pena, joka tietää, että enää yks yö ja sitte tulee joulupukki!

Joulupuun toineskymmenstoinen oksa

Tänään onki ollu vauhdikas päivä. Herättiin tosi aikasin vaiks ihmisellä onki vapaapäivä. Aika pian sen jälkeen ku oltiin herätty katottiin kalenteriherkut ja leekot ja sitte alko ihmisen puhelin päristä, ensin soitti putkimies ja sitte sähkäri. Molemmat tuli sitte aika pian tänne ja mulla oli ihan hirvee vahtiminen, että eivät vaan tee hommia väärin. Tosi rankkaa sellanen työnjohtaminen, mutta nyt ei vuoda keittiön  hana eikä ihmisen tarvi pelätä, että pistorasiat aiheuttaa tulipalon.

"Kamalan rankka päivä, anna mä nyt nukun vähän!"

Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, joka ei vieläkään ymmärrä miten sähkäri tiesi, että kissallekin pitää toivottaa hyvää joulua.

Joulukuun kahdeskymmenes eka puu

Tänään herätyskello soi, mutta ihminen meinas vaan jatkaa unia, oli pakko herättää. Jotain se mutisi, että ei jaksais millään, mutta suostu sitte nousemaan ku muistutin, että enää tää päivä ja sitte on muutama päivä ihan vaan kotieloa. 

Kalenterissa mulla oli pari palaa toooooosi herkkua ja ihmisellä leekoista koottava nuotio ja pari jotain hämärää tikkua, ei olla ihan varmoja mitä ne esittää, ehkä jotain vaahtokarkkeja.

Eipä mulla tänään muuta ku "Pusi, pusi kaikki ihanat!"

Hyvää maanantaita kaikille sanoo Pena, joka tietää, että enää ihan vähän aikaa ja sitten tulee se joulupukki ja antaa kilteille lahjuksia.

Joulupuun kahreskymmenes haara

Tänään kalenterissa oli kaks tosi isoa palaa herkkua! Ihminen kippas ne tonne luukkuun ja sain ihan ite kaivella ne sieltä pois. Oli hauskaa.

"Ois niitä helpompiaki tapoja herkutella, mut on tää ainaki hauskaa näin!"

Ihanaa sadesunnuntaita kaikille toivottaa Pena, joka asetteli itseään ihmisen kainaloon niin raivoisasti neljältä yöllä, että ihminen ihan heräsi ihmettelemään, että mitäs nyt tapahtuu...

 

Joulupuun yhdeksästoista oksa

Ihminen on ihan onnessaan, tää oli jo vaiks kuin mones aamu ku mä heräsin sen kainalosta enkä jostain muualta enkä varsinkaan ennen ihmistä.

Kalenterissa oli herkkuja ja ihmisellä niitä leekoja, joku typykkä.

"Njamnjamnjam"

Hauskaa lauantaita kaikille sanoo Pena, joka kohta sekoaa, jos linnut ei lopeta naapuritalon katolla istuskelua.

Joulupuun karheksastoista haara

Tänään aamulla taas sitä tavallista, mulla herkkuja ja ihmisellä leekoja (siäl oli koira ja luita, kissa ois ollu parempi).

"Koiruus, pah, kissa ois parempi."

Ilonan ihminen esitteli eilen neiti helmikuuta, josta mä muistin, että erästä herra helmikuuta ei oo täällä näytetty...

Herra helmikuu.

Tänään myös tuli Somakiss-lehti, jonka kannessa on joku tutun näkönen pötkylä. 

 

Ei mitään lisättävää.

Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, joka tänään meinas mennä vapaaehtoisesti suihkuun kun matonpesuharja piti niin jännää ääntä...

Joulupuun seittemästoistanen oksa

Mä heräsin tänään samaan aikaan ihmisen kanssa. Ihmisen kainalosta. Oli lämmin.

"Anna, anna, anna..."

 Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, the kainalokissa.

Joulupuun kuudestoista pikkuinen oksa

Ihminen ei lähtenytkään tänään sinne töihin-juttuun! Sillä on sellanen vapaapäivä! Mä saan pitää sen koko päivän täällä mun seurana. Paitsi sitte ku se menee kauppaan hakee ruokaa ja varmaan mullekin jotain hyvää. Eihän kaupasta voi tulla kotiin ilman kissan herkkuja? Eihän? 

Kalentereissa oli herkkuja, sori niille, jotka ei oo vielä avannu omaa samanlaistaan, mun kuva vähän paljastaa mitä on tulossa... 

Me ootellaan huoltomiestä kylään. Ihminen sano, että sen pitää tulla, ku meillä on muutama vähän huono pistorasia ja keittiön hana välillä vuotaa juuresta. Lupasivat tulla kasin ja ysin välillä, taitaa olla kello vähän eri ajassa ku meillä.

Njaaaaaaaaaaaam....

Hauskaa päivää kaikille sanoo Pena, joka on tänään jo kerran kätkenyt lelun hellan alle niin, että ihmisen on pitänyt siirtää hellaa ja todeta, että senkin alta vois välillä taas imuroida...

Joulupuun viidenneksitoistanen haarus

Tänään kalenterissa oli kaks tooooooooosi pientä palaa herkkua, ihminen pelasti tilanteen antamalla pari ylimäärästä purkista. Ihmisellä oli lisää leekoja.

"Nyt jostain kunnollisen kokosia herkkuja! Heti."

Päivällä mä olin ihan tyytyväisenä nukkumassa kun ovi rapisi ja tyyppi tuli kylään! Meillä oli vaiks miten hauskaa. Oli tosi kiva ylläri. Tyyppi vei mut kävelylle... Aika hienoo, vai mitä? Ihminen kyl väittää, et tota ei lasketa. Kattokaa ite.

Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, joka tietää miten kävelyllä ollaan.

Joulupuun neljästoista oksa

Tänään mulla oli kalenterissa kolme pientä palaa herkkuja ja ihmisellä taas niitä leekoja. Tänään mä myös varmistin, että ihmisellä ei enää ole yhtään reijittämättömiä kotihousuja.

 

"Mä ihan vähän vaan teen näistä paremmat pökät."

 Hauskaa maanantaita kaikille toivottaa Pena, the koiperhonen.

Joulupuun kolmanneksitoistanen haarus

Me on vaan nukuttu koko päivä tänään, ihana vapaapäivä. Aamulla kalentereissa oli herkkua ja leekoa. Molemmat tyytyväisiä.

Ei saa kutittaa.

Hauskaa iltaa kaikille toivottaa Pena, joka taitaa tästä mennä takaisin vähän lepäilemään.

Joulupuun kahdestoistanen haara

Tänään oltiin aikasin jo hereillä, mutta päivällä otettiin piiiitkät päikkärit. Ihan parasta. Aamulla avattiin kalenterit, mulle herkkua, ihmiselle leekoja. 

Ihminen kävi tänään Leeviä moikkaamassa ja toi mulle Leevinkarvapallon! Nyt se on kyl jo hukassa...

Täs ois taas tätä käsityöblogiosastoa vähän ku ihminen on ton ihan ite tehny, ensin harjas Leevin ja sitte teki kolme palloa. Pari jotain senttii kuulemma toi halkaisija ja aika kova pallo, jotain ihmisii voi kuulemma noi tollaset jutut kiinnostaa.

Leevinkarvapallo, I miss you!

Hauskaa lauantai-iltaa kaikille sanoo Pena, joka oli tänään piilossa peiton alla niin hyvin, että ihminen ei meinannu ollenkaan löytää.

Joulupuun yhrestoista oksa

Tänään oli vähän pika-aamu, ihmisellä alko se töihin-juttu tosi aikasin ja me ei jaksettu herätä ihan tarpeeks ajoissa, niin ei sitte ehditty aamulla paljon mitään puuhailua, mut kalenterit kyl avattiin. Ja arvatkaa mitä! Me oltiin eilen avattu tän päiväset luukut ja avattiin sitte tänään eiliset. Taidetaan tarvita vieläki vähän enemmän unta. 

"Kukkuu, mä oon tällasessa luukussa tänään!"

Hyvää yötä kaikille sanoo Pena, joka jo vihjailee, että nukkuakin vois taas.

 

Joulupuun kymmenes oksa

Tänään mä heräsin myöhemmin ku ihminen. Kyllä, luitte oikein, ihminen sai nukkua ihan kelloon asti ja mä jatkoin unia vielä sen jälkeen. Sitte vasta heräsin ku kalenterit tuli kaapista ja kuulin rapinaa. Oli herkulliset aamunamit.

"Huomentaaa! Anna namiaa!"

Ihanaa päivää kaikille sanoo Pena, joka haluaa huomauttaa, että vaikka meidän kalenterikuvissa näkyy lähes joka päivä samanlainen lakana, se ei tarkoita, etteikö lakanoita pestäisi säännöllisesti, ne vaan päätyy suoraan pyykkinarulta takaisin käyttöön käymättä kaappivarikon kautta.

Joulupuun yhreksäs päivä

Arvatkaa oliko mun kalenterissa herkkuja tänään? Ja ihmisellä niitä leekoja? No tietty oli! Mut illalla mä sain jotain ihan muuta. Ihminen teki mulle ihan omin käsin kaks rinkulaa. Toinen meni jo hukkaan, mutta täs on tää toinen.

Hyvää yötä kaikille sanoo Pena, joka tänään oli kääntänyt matot nurin ihmisen ollessa töihin-jutussa.

Joulukuun karheksas päivä ja salainen joulukissa

Tänään mä melkein myöhästytin ihmisen töistä! Kalenterin tonkimisen jälkeen mä menin sen kainaloon löhöömään ja ihminen nukahti siihen, mut jotenki se onnistu sitte heräämään varttii ennen ku oli pakko lähteä. Kiire sille tuli, mutta oli se kuulemma ehtiny ajoissa töihin. Sano, että ei saa tolleen nukuttaa aamulla kun on kertaalleen ensin herättäny.

Sitte ku ihminen tuli töistä, sillä oli kauhee kasa leipää ja jotain ryynejä, käski sanoa Miukumaattarelle kiitoksia. Mut noi ei ollu mun mielestä tärkeitä vaan se paketti mikä ihmisellä oli toisessa kädessä! Salainen joulukissa oli laittanu meille paketin, tai siis mulle. Herkkuja ja leluja. Kerrassaan täydellinen paketti.

Tirppa, manskikka, kuivattua kanamaksaa, kuivattuja krillejä, kortti ja vihree karvareunanen joku ;).

"Lällislää, nää onki mun kaikki!"

Sellasessa boxissa ne oli.

Keneltä paketti sitten tuli? No Lunalta ja Simolta Kulman kissoista. Vähän meidän piti tehdä salapoliisityötä, että löydettiin oikea blogi, mutta kyllä sieltä salaisen joulukissan listalta viimein oikea löytyi. :D

Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, joka tästä poistuu leikkimään uusilla leluilla ja syömään vähän herkkuja.

Ihminen sanoo Tassulinnattarelle kiitoksia salaisen joulukissan järkkäämisestä.

Joulukuun seitsemäs päivä

Tänään mä herätin ihmisen ensin neljältä antamaan mulle ruokaa ja sitte uudestaan just vähän ennen ku sen herätin soi.

"Mä istun tässä ihan nätisti ja ootan,
että herkku ilmestyy kielelle."

Sitte ku ihminen oli lähteny töihin, meni jonkun aikaa, ja ovi rapsahti, tyyppi tuli leikkimään mun kanssa! Oli tosi kiva päivä, mut nyt mä oon ihan poikki.

Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, joka on vähän ärtsynä kun ihminen ei ehtiny tänään postiin hakemaan meidän joulukissapakettia.

Joulukuun kuudes päivä

Tänään on se joku itsepäisyyspäivä ja Suomen synttärit. Mä annoin aamulla ihmisen nukkuu tosi pitkään ja nytkin heräsin vaan sen takia, että piti toi joulukalenteri availla, meen kyl ihan heti takas nukkuu ku väsyttää eilisen jäljiltä niiiiiiin paljon. 

"Ootko nyt ihan varma, että tuolla ei oo enempää herkkuja???"

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille sanovat Pena ja ihminen.

Joulukuun viides päivä

Tänään jouduin taas odottamaan. Ensin piti pestä hampaat ja sitte jääkaappi ja sitte vasta kissa sai kalenteriherkut, mutta hyvää kannatti odottaa. Ja parasta oli, että ihminen sai avata oman luukkunsa vasta sitte ku mä olin herkut saanu.

 

 

 

"Tuoksuu herkulle... Avataan jo!"

Hauskaa lauantaita kaikille sanoo Pena, jonka mielestä vuoden jokaiselle päivälle pitäs olla herkkukalenteri!

Joulukuun neljäs päivä

Te luulitte jo, että mä oon unohtanu esitellä mun kalenterikuvat tänään! Ihminen oli vaan niin laiska aamulla, ettei jaksanu ja päivällä se on vaan siivonnu ja pyykänny ihan hulluna ku huomenna tapahtuu jotain kuulemma.

"Onpa namit tuoksut..."

 

"Kauheen vaikeeta kaivaa niit tuolta kolosta! Oliko pakko kipata ne sinne???
Aamulla ihminen ei huomannu tota karvatonta länttiä, kuvasta
vasta illalla näki. Ja sitte ihminen on vielä tunkenu sormensakin
kuvaan. Pässi.

Ihminen myös uhkailee mua lekurilla. Aamulla oli niskassa ihan pieni karvaton läntti, mutta kun toi tuli kotiin sieltä töihin-jutusta oliki läntistä tullu kaks... Ei kuulemma hyvä juttu. 

Jepu, kaks karvatonta länttiä ja kolmas
löytyy niskasta. Ei hyvä.

 

 

Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, jonka mielestä turkin vaihdon voi hoitaa paikallisesti alue kerrallaan.

 

 

 P.S. Jos meillä kuvat on ihan hölmön värisiä, saattaa johtua sinivalosuotimesta, jonka olemassaolon eräs ihminen on unohtanut ja juuri tajusi, että kaikki viime aikojen kuvat on käsitelty sinivalosuotimen ollessa käynnissä. :/

Joulukuun kolmas päivä

Tänään mun kalenterin luukku aukes ekana! Ai nami mitä herkkuva olikaan...

"Nyt se käsi pois siitä, että pääsee syömään!"

Hauskaa päivää kaikille sanoo Pena, joka nukkui ehkä koko yön ihmisen kainalossa eikä ois vieläkään halunnut siitä pois, mutta pakko kun on se joku töihin-juttu mihin ihmisen on pakko pian mennä.

Joulukuun toka päivä

Tänään ihminen avas ensin oman kalenterinsa! Aatelkaa, pisti mut oottaa ainaki kaks minuuttia ennen ku avattiin mun luukku! Sen luukussa oli joku tollanen leeko-ukko, kuka tollasista muoveista jaksaa innostua?

Tää mun oli kyl herkkua, ei vaan meinannu millään saada tarpeeks nopeesti herkkuja pois muovista.

"Mmm... Herkkuja..."

Hauskaa päivää kaikille sanoo Pena, joka tänään herätti ihmisen tökkimällä kynnellä lasista lampunkupua yöpöydällä. "Kilinkolin rispraps kilinkolin ripsraps"

Joulukuun eka päivä

Mä muistan tän jutun, tää tapahtu vuosi sitten myös. Tää on se joulukalenteri! Tänään mulla oli nautaa, ihmisellä jotain niitä leeko-jutuja tai jotain sellasia. Mun ylläri oli kuitenki parempi ku ihmisen ylläri.

"Voitko laittaa sen kännykän pois ja antaa mulle noi herkut! Nyt."

Kaunista joulukuuta kaikille toivottaa Pena, jonka viimeisestä merkkauksesta on niin pitkä aika, että ihminen ei enää edes muista milloin se tapahtui.

Lauantain tekstiin ihmisen suulla...

Ihminen täällä nyt haluaa vähän sanoa jotain... Koska jossakin suunnassa tuota lauantain tekstiä on ajateltu väärin, toivon, että nämä sanani tavoittavat ne, jotka kuvittelevat, että tuon tuomarin sanat jotenkin saivat minut pettymään Penaan tai Penan kasvattajaan.

Pena on edelleen minulle se maailman paras kissa, juuri se, jonka halusinkin, ei voi maailmassa olla toista yhtä ihanaa otusta, ei mitenkään. Penan hommasin itselle lemmikiksi ja seuralaiseksi. Näyttelyhommelit tuli kuin itsestään siihen lisäksi. Ensimmäiseen näyttelyyn lähdin tietäen, että Penalla on vaaleampi laikku kaulan alla, mutta en tiennyt onko se sellainen medaljonki, jota ei standardin mukaan saa olla. Näyttelypaikalla Pena oli 'hieman' pahalla päällä ja näin kasvattaja ei päässyt kaulakarvoja näkemään, joten päätin luottaa yksin tuomarin arvioon Penasta. Tuomarihan sitten antoi hyvät arvostelut pojalle ja olin tyytyväinen, ilmeisesti pojan rintamuskarvat eivät siis medaljonki kuitenkaan ole, kun tuomari ei niistä mitään sanonut. Näin jälkeenpäin ajateltuna, minun olisi ehkä erikseen pitänyt näyttää tuomarille tuota epäilyttävää länttiä ja kysyä hänen mielipidettään, mutta en ymmärtänyt näin tehdä, harmi, sillä nyt voisi olla parempi mieli.
Ensimmäisen näyttelyn jälkeen mietin mielessäni, että kun tämä nyt meni näin kohtuullisesti eikä tuomari pojassa medaljonkia nähnyt, kokeillaan vielä seuraavakin näyttely. Seuraavassakaan näyttelyssä ei valkoiset ketään häirinneet ja silloin päätin, että poitsu saa käydä näyttelyissä kunnes valmistuu ensimmäiseen titteliinsä jos valmistuu, ulkomaille en lähtisi. Kun poitsu sitten valmistui, oli minulla jo tämä viikonloppu varattuna varoiksi. Ensin mietin, että en viitsi näitä kahta päivää enää näyttelyttää, mutta sitten tuli mieleen, että jos kuitenkin yrittäisi seuraavaa titteliä vieä - vihre, suuri virhe! Jos olisin tyytynyt ensimmäiseen suunnitelmaan ja jättänyt tämän bonuskierroksen käymättä, ei tätä hirvittävää mielipahaa olisi eivätkä ihmiset olisi minua niin julmetun väärin ymmärtäneet... Miten kukaan voi kuvitella, että olisin jotenkin pettynyt Penaan? Miten voi niin väärin ymmärtää kaiken mitä sanon?
Penan kasvattaja on mahtava, ei mitään moitittavaa, aina saa apua ja tukea kun vaan kysyy ja on mulla ollut harkinnassa häneltä Penalle kaveri hankkia, mutta ei vaan ole ollut mahdollisuutta ja kun toisaalta takaraivossa on myös kummitellut ajatus Penan lapsesta Penan kaverina... Kun minulta kysytään (on kysytty) mistä kannattaa abypentua ruveta kyselemään on vastaukseni edelleenkin, että samalta kasvattajalta kuin mistä Penan löysin (tai Pena löysi minut), sieltä tulee vain täydellisiä otuksia maailmaan oli niistä joku tuomari mitä mieltä tahansa. Kaikille siis tiedoksi, että mikään tästä viikonlopun murinastani ei kohdistu mitenkään Penan kasvattajaan, hän on hommansa hoitanut mielestäni kiitettävästi ja luotan häneen kissa-asioissa täydellisesti. 

Mikä tässä viikonlopussa sai minun pettymykseni kasvamaan näin järkyttäviin mittasuhteisiin? Huono kykyni kohdata vastoinkäymisiä, kyllä. Ymmärrys siitä, että olin itse sittenkin alun alkaen sittenkin oikeassa ja Penalla tosiaan on medaljonki, jos olisin alusta asti luottanut omaan silmääni, olisi Pena säästynyt monelta turhalta stressiltä. Tunnen, että olen turhaan suorastaan kiduttanut kissaa viemällä sitä näyttelyihin kun oltaisi voitu olla viikonloput kotona sohvalla kaksistaan katsomassa töllöä. Tämä tunne tästä turhasta kidutuksesta on se, mikä minua tässä kaikessa kaikkein eniten ottaa päähän, olen ihan turhan takia kiusannut sitä, jota maailmassa eniten rakastan. Miten voin ikinä hyvittää tämän kiusaamisen tuolle mahtavalla olennolle? En ehkä mitenkään, mutta jatkossa voin varmistaa, että sama kiusaaminen ei jatku. 

Mitä opin tästä viikonlopusta? Opin, että selän takana puhutaan ja sanotut sanat ymmärretään helposti väärin, kirjoitetut vielä helpommin. Opin, kenelle kannattaa mainita yhtään mitään yhtään mistään ja sen, että jos ei asioita väännä rautalangasta, niitä ei kannata vääntää ollenkaan. 

Hauskaa alkanutta viikkoa kaikille sanoo ihminen, joka samalla pyytää kysymään, jos tuntuu, että tässä vielä on jotain epäselvää. Olettamuksista syntyy vain lisää pahaa oloa.

Maailman...

...rakkain, ihailluin, paras, kaunein, täydellisin, upein, komein ja mitä näitä nyt on, kissa on nyt näyttelynsä näytellyt ja jää eläkkeelle kunhan kello lyö sen verran, että näyttelypaikalta saa viimein poistua.

Nyt se on ohi, jatkossa vaan kotiviikonloppuja.

Hyvää sunnuntaita kaikille sanoo ihminen, joka tänään pääsi ilman haukkuja vaikka tuomio oli sama kuin eilen.

Näyttäytymiskelvoton

Mä olin tänään taas näyttäytymässä. Oli mälsää ja ihminen on vieläki ihan ärrinmurrin. Joidenkin mielestä ei pitäs olla, mut ihminen sanoo, että siinä ei oo mitään väärää jos ottaa koppaan ja myös antaa sen näkyä. Tulee kuulemma sisuskalut kipeeks jos patoaa harmistuksen jonnekin sisälle.

Me päästiin aamulla yhden kivan tädin kyydillä sinne näyttäytymispaikalle. Siellä ihminen laitto mun häkin kuntoon ja mut häkkiin. Hetkeks jäin yksin ku ihminen meni hakee mulle vettä ja sillä aikaa mä kerroin naapureille oikein tehokkaalla sylkisähinällä mitä mieltä niistä olin, naapuri laitto välipahvit niin, että en nähny niiden puolelle.

Mun näyttäytymisvuoro oli toisena ja meinattiin jo ihan kyllästyy oottelee kun se tuomari sitä yhtä tosi nättii poitsuu siinä tuomaroi, mut tuli se mun vuorokin sitte. Mussa ei sitte sen tuomarin mielestä ollu oikein mitään hyvää ja ihminenkin oli sen mielestä ihan pässi ja kaikki sen tuomarikollegat myös. Mun pää oli muuten hyvä, mutta ei oikein oikeen mallinen, melkein vaan. Mun silmät oli vihreet, eiku ruskeet, eiku keltaset, tai siis ei oikein minkään väriset ja sitte ne on ihan väärän muotoset. Häntä on liian pitkä, mutta hyvän muotoinen. Korvat on hyvät, niissä ei ollu moitittavaa, ei edes mun korvakarvat. Turkki oli hyvässä kunnossa ja ticking erinomainen näin nuorelle pojalle, vanhemmilla kuulemma vasta pitäs olla sen näkönen turkki ku mulla on. Karva on liian lyhyt, eiku siis pitkä, eli ei nyt tiiä kumpi, arvostelusetelissä lukee pitkä, mutta tuomari sano, että lyhyt. Sitten se pongas sen minkä ihminen tietää mulla aina olleen, mutta jota ihminen ei oo vakavasti ottanut kun ei siitä oo kukaan muu mitään sanonu - jep, mulla on ihan pieni valkonen läntti tossa kaulan ja rintamuksen välimaastossa. Tää pieni valkoinen läntti aiheutti sen, että ihminen sai haukut, ei pitäs näyttelyttää kissaa, jossa on tollanen vika ja sitte se tuomari haukku kaikki ne tuomarit, jotka on mulle aiemmin antanu sertejä - ei voi antaa sertiä jos on tollanen vika ja siks mä en sen mielestä oo oikeesti mikään herkkusieni. Ei voi olla herkkusieni jos on tollanen vika. Sitten kun se oli siinä aikansa ihmetelly ja aiheuttanu ihmiselle kurjaa oloa, se haki vielä toisen tuomarin ja se toinen jo kaukaa huuteli, että 'joo, on siinä medaljongi' ja sitte ne siinä ihmetteli vielä sitä, että miten mä voin olla herkkusieni ku oon tolleen viallinen.

Ihminen siinä katteli ja ihmetteli ja ihmettelee vähän vieläkin. Jos toi mun pieni valkonen läntti on noin paha asia, niin miks meille ei oo kukaan siitä aikasemmin sanonu? Miks niitä sertejä on annettu jos se on noin kauhee asia? Ehkä ne muut tuomarit on ollu silmälääkärin tarpeessa tai taitamattomia.

Tässä mä haaveilen vapaudesta. Tai että pääsis
ees kotiin jo. Tässä ei näy ne väärät valkoset.

Mä joudun huomenna vielä näyttäytymään, mutta sitte mä jään eläkkeelle tai ainaki pitkälle tauolle. Ihminen totes, että mä olin niin hermona tänään sitte ku ihmisiä ja kissoja lamppas siinä häkin vieressä, ettei enää viitsi, ei halua kiusata mua enempää. Ja vaikutti siihen vähän noi valkoset karvatki, ei se haluu toistakertaa joutua parin karvan takia haukuttavaksi.

Mut hei, ei nää blogimaailman kissat kaikki ihan viallisia oo, Viktorilla tais mennä aika hyvin jos oikein siitä arvostelusetelistä bongattiin tuloksia... Ehkä ne kertoo blogissa jossain vaiheessa. Ja nähtiin me Viggobatman myös, eikä hänelläkään kovin huonosti tainnu mennä, vaikka hännässä meinaskin olla vikaa, mutta ei sitte ollutkaan...

Hauskaa iltaa kaikille sanoo Pena, jolla on liikaa valkoisia karvoja.

Villapaita

Pitääkö mun enää muuta sanoa?

Hyvää talvea kaikille sanoo Pena, joka vihaa villapaitoja. Paitsi jos niitä saa raapia.

Kiipeilytolppa

Mä jo jonkin aikaa sitten jollekin lupasin, että esittelen mun kiipeilytolpan lähipäivinä. No, vähän venahti, mutta tässä se viimein on:

Mun kiipeilytolppa

Muistatte varmaan vielä tän: Kasa tavaraa? No, pikkuhiljaa siitä tuli sitte mulle kiipeilytolppa ja se on tosi kiva! Idean ja ohjeet ihminen löysi tähän jostain ihmeen rotuyhdistyksen lehdestä, johon se yks Jutta oli kirjoittanu jutun tollasen tekemisestä. Ihminen vähän muokkaili ohjetta, mut hyvä tosta silti tuli. Tota naruu piti saada jatkettua ja siinä kesti tosi pitkään ennen ku ihminen löysi auttajan siihen hommaan, mut lopulta sitte meillä kävi sellanen Meri, joka jutteli mun kanssa ja teki noihin naruihin jonku pleissauksen tai sellasen. Niin ja se Meri myös samalla sitte pyöritteli yhden rullan narua tolpan ympärille. Ihminen pyöritteli kaks. Puut leikkas ihmiselle yks sen kaveri Samuli, se on kuulemma vähän kuin ihmisen pikkuveli, mut ei oo oikeesti sellanen. Se ei oo ollenkaan pelottava vaikka sillä on kauheen karvanen naama. Tyyppi autto tolpan pystytyksestä ja seinään kiinnittämisessä ja mä nautin siinä kiipeilystä joka päivä. Valmiina se on ollu jo monta kuukautta, mutta vasta eilen aamuyöllä saatiin noi kuvat ku olin ensin herättäny ihmisen oikein ajoissa. Herättelyn aloitin joskus yhden jälkeen ja vähän ennen viittä ihminen sitte luovutti ja nousi pois peiton alta. Ei ollu aluks kovin onnellinen, mutta kyl se ihan selvästi tykkäs ku sai viettää mun kanssa monta tuntia aamulla ilman kiirettä.

Ekaks mä vähän katon, että tuuleeko hyvästä suunnasta...

...ja sitte eiku ylöspäin!

Melkein perillä.

Mun paikka, tänne ei ihminen yletä eikä mahdu.

Tollasta narua on kiva raapia ja siitä saa hyvän kiipeilyotteen.

Hauskaa torstaita sanoo Pena, joka on keksinyt, että yöllä laulaminen on parasta viihdettä.

Miukumaassa kyläilemässä

Eilen pääsin vierailemaan Miukumaassa. Viime kerralla käydessäni olivat kissaneidit ujoja ja pysyivät kaukana vieraista, mutta nythän meistä tuli ihan kaverit! Kumpikin kävi puskemassa ja molempia sai silittää ja palluttaa ihan kunnolla. Ihan eri kissat kuin silloin kun meitä oli lauma hassuja kissaihmisä kälättämässä paikalla. 

Harmi, ei tullut otettua kunnon kameraa mukaan, joten joudutte tyytymään näihin pariin kännykkäräpsyyn. 

"Tää on mun raapimamatto, et tuu tänne!"

"Ihan varmasti tuolla liikahti joku. Vai olikoan se nami..."

Kiitos Miukumaan ihmiselle tarjoilusta, oli hyvää ja opin, että kaikki maailman oliivit ei sittenkään ole pahoja. :) 

Hauskaa sunnuntaita kaikille toivottelee ihminen, joka toivoo, että eräs implantti jo alkaisi tehota.