Liebster award -haaste

Kiitos haasteesta Miukumaan väki!

Liebster award -haasteen säännöt ovat siis seuraavat:

• Kiitä sinut haastanutta blogia ja linkkaa hänen bloginsa.
• Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
• Nimeä ja linkkaa 11 liebster award-haasteen ansainnutta alle 200 lukijan blogia.
• Keksi 11 kysymystä haastetuille.

Miukumaasta sain nämä kysymykset, onneks ei ollu vaikeempia. 

1. Mikä on kissoissa parasta? Valitse vain yksi asia!
-Tää on helppo - se, että ne ei oo mitään muita eläimiä!

2. Mikä oli ensimmäinen kissablogi, jota ryhdyit seuraamaan?
-En muista mikä oli ensimmäinen mitä seurasin, mutta luulen, että Naukulan kerho on ensimmäinen, jonka lukijaksi liityin.

3. Onko lähisukulaisillasi myös kissoja?
-Kaikilla on. Nopeasti laskien yhteensä ainakin 6 kissaa.

4. Millaisia kissamaisia piirteitä sinussa on?
-Mukavuudenhalu, kykenen nukkumaan missä vaan (paitsi jos kissa raapii nilkkaa tai ulisee korvaan) ja viikset. 

5. Onko kotisi sisustettu kissojen ehdoilla?

-En tiiä voiko tätä asumusta sanoa sisustetuksi, mutta huonekalut on ajateltu kissan näkökulmasta ja mitään sellaista ei ole esillä mitä Pena ei saisi käpälöidä. Seinille on tulossa vielä kiipeilyhyllyjä ja lattioille pitäs keksiä jotain kivoja mattoja, että poitsu sais paremmin vauhtia ralleihin. Keittiön ja makkarin ikkunoiden edessä on paikat, joista Pena pääsee katselemaan ulkomaailmaa ja nukkumapaikkoja sekä vessoja on sopiva määrä ympäri asuntoa.

Tämän kiipeilytolpan huipulta pääsee
hyppäämään suoraan sohvalle.

6. Mikä on hulluinta, jota olet kissojen/kissan vuoksi tehnyt?
-Tää on liian vaikee. Ei tuu mitään mieleen mikä ois ollu hullua. 

7. Suosikkisi kissakirjoista/elokuvista/runoista/lauluista/maalauksista jne. Valitse yksi tai useampia. Kuva olis kiva :)

-Varmaan tuo Warriors-kirjasarja, jonka joukko ihmisiä nimimerkin Erin Hunter takana on kirjoittanut. Kertoo siis villinä metsässä elävistä kissoista ja näiden kissojen suhteesta kuolleisiin esi-isiinsä sekä sitä perinteistä taistelua hyvän ja pahan välillä ja myöskin historiaa klaanien synnystä. Mulla on nää sähkökirjoina, joten kuva piti 'varastaa' kirjasarjan sivustolta.

Picture: http://enterprise.supacache.com/images/working/p18910/4.png

8. Osaisitko elää ilman kissaa/kissoja?
-En enää, jos tätä ois kysytty neljä vuotta sitten, ois vastaus ollu toinen. :)

Kukapa ilman näitä hoopoilijoita voisi elää???

9. Oletko valmistanut itsellesi/vieraille kissamaista ruokaa tai leivonnaisia? Millaista?

-Ei meillä käy vieraita kun kerran vuodessa niin ei tuu pahemmin valmistettua mitään kenellekkään, itelle joskus väsänny jotain kissan muotosta perunamuusikasaa lautaselle, mutta eipä siitäkään kuvaa ole. Niin ja tein mä jotain kissapipareita joskus, mutta ei niistäkään oo valitettavasti kuvaa!

10. Onko sinulla kissamaisia vaatteita? Kuva?
-No ei kyllä valitettavasti ole, suunnitelmissa on vaikka mitä, mutta toteutus ontuu. Tuollasen Kitty hood scarf mä ottaisin mielelläni jos joku mulle sellasen tekis, ite en osaa.

11. Onko kukaan koskaan ihmetellyt kissahulluuttasi?
-Mä oon niin joka tavalla hullu, että ei kai kukaan tätä erikseen ihmettele. 

Haastan mukaan nämä blogit, toivottavasti eivät ole saaneet haastetta jo monesta paikkaa, en jaksanut niin tutkia. :) Enkä MITENKÄÄN saanut kokoon enempää kuin nämä.

Kas Kissaa!
Sinkkumiehen kissablogi
Sokerin elämää
Pesukarhu kissat
Matka elämään
Viggobatman

Kysymykseni kuuluvat näin:

1. Jos kissasi ei olisi kissa, mikä se olisi?
2. Missä kissasi nukkuu?
3. Onko kissan vessa olohuoneessa kamala ajatus vai sisustuselementti?
4. Mikä on ihanin kissaesine, jonka omistat?
5. Leikitkö kissasi/kissojesi kanssa päivittäin?
6. Mikä on kissaltasi ehdottomasti kielletty ja noudattaako kissasi sääntöä?
7. Onko sinulla kissakoruja tai muuta kissa-asustetta, joita käytät päivittäin?
8. Mikä on maksimimäärä kissoja, joiden kanssa suostuisit asumaan?
9. Aina avoin raksubaari vai säännölliset ruoka-ajat?
10. Oletko tehnyt suunnitelmia sen varalle, että jonain päivänä et pystykkään vaikka sairauden vuoksi pitämään kissastasi huolta?
11. Ovatko ystäväsi myös kissoihin päin kallellaan?

Tämä oli hauska haaste, mutta vastauspostin kokoaminen kesti yllättävän kauan - ei meinannut muka mikään kuva sopia kuvitukseen. :D

-ihminen

Blogin alkulähteillä

Saatiin haaste kertoa blogin tarina, haaste tuli Tiudelta blogista Viiksikarvan varassa.

Ennen kuin hankin kissan, etsin pitkään tietoa erilaisista roduista ja yleensäkin kissan omistamisesta lukemalla blogeja ja eri rotuyhdistysten sekä kissaliiton nettisivuja. Siinä vaiheessa kun päätös kissan hankinnasta varmistui, varmistui myös päätös siitä, että jossain on pakko päästä jakamaan julkisesti elämää kissan kanssa sillä ystäväpiirin on kovin pieni eivätkä kaikki välttämättä jaksa päivästä toiseen kuunnella mitä ihanaa kissa taas on tehnyt. Facebookissa en ole ja G+:lla en aktiivisesti jaa mitään omalla nimelläni enkä iät kaiket olemassa olevalla nettihenkilöydellänikään halunnut G+:lla alkaa kissajuttuja kertoa, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi blogi. Blogger siksi, että täällä oli hurjan paljon kissablogeja, joita olin käynyt lukemassa etsiessäni tietoa kissoista ja roduista, halusin mukaan porukkaan. :D

Alkuvuodesta 2014 otin sitten yhteyksiä muutamaan Aby-kasvattajaan, vain kahdelta sain vastauksen ja näistä toinen sitten jaksoi myös ilmoittaa kun viimein oli pentuja tuloillaan ja kysellä josko olen vielä kiinnostunut. Tänä päivänä olen oikein onnellinen, että juuri FI*Vorax-kissala valikoitui kuin itsestään 'voittajaksi'.  Voraxilla on muuten pentuja tulossa jos ketä sattuu kiinnostamaan - Penan sisko Lilja on tiinenä ja pentuja odotellaan maailmaan marraskuussa. 

Pena tyypillisimmillään kuvissa - vain takapää näkyy.

Penan blogin piti ensin olla kaksikielinen, mutta en sitten jaksanutkaan ensimmäistä postausta pidemmälle kääntää tekstejä. Laiskuus on joskus ihan hyvä ominaisuus. :) Kaksikielinen blogista piti tulla siksi, että mulla on Irkkulassa ja Skottilassa paljon tuttuja jotka eivät solkkaa suomea. Päädyin kuitenkin jakamaan kissailoa maailmalle muita kanavia käyttäen ja näin blogin ainoaksi kieleksi jäi suomi.

Ensimmäinen postaus tänne tapahtui 24.7.2014 pian sen jälkeen kun oli varmistunut, että Viola, Penan äippä, on tiinenä. Tuo kirjoitus, ja sitä myöden koko blogi, meinasi hurjan jännittämiseni takia jäädä kokonaan julkaisematta, mutta nyt olen todella tyytyväinen, että uskalsin klikata julkaise-painiketta sillä tämän blogin myötä olen saanut tutustua ihaniin ihmisiin ja kissoihin! 

Ai niin, Penan muutosta kotiin tuli sunnuntaina kuluneeksi tasan vuosi! Meinas unohtua kokonaan mainita kun juhlittiin ihan vaan kahdestaan sohvalla nukkuen koko päivä. :)

Haastan mukaan nämä blogit: Pikkupedot, Viiruvarpaat, Kattimania ja Miukumaa.

 

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.  

Kiitos teille kaikille lukijoille, ilman teitä tätä blogia ei olisi.

-ihminen

Herkkusieni

Perjantaina illalla ihminen vei mut pesulle ja en sitte päässy silloin ulos ollenkaan, epistä. Mä vähän ihmettelin, että miks piti taas pestä, mutta eilen se sitte selvis, piti käydä vähän näyttäytymässä. 

Matkalla sinne näyttäytymiseen ihminen sano, että mun pitää olla nätisti, että se tuomari sitte tekee musta herkkusienen. Mä olin tietty ihan kauhuissani, että en mä miksikään sieneksi halua muuttua ja kun oli mun vuoro näyttäytyä sähisin ja puhisin sille tuomarille oikein kunnolla. Ihminen ei ite ees näyttäytyny mun kanssa vaan sellanen tosi kiva nainen kanto mua ympäriinsä siellä ja vei mut sinne tuomarin pöydälle. Se oli tosi kiva ja tuoksu hyvälle. Kiitos kun olit mun näyttäytymiskaveri! 

"Et kyllä taio musta mitään herkkusientä! Mä haluun olla kissa!"

Myöhemmin mulle sitten selvis, että se
herkkusieni tarkottiki tollasta ruusuketta
vaan eikä kukaan ollu oikeesti aikeissa
muuttaa mua sieneksi...

Sitte ku olin näyttäytyny menin takas häkkiin ja siellä oli tylsää, tylsää ja enemmän tylsää. Viereisessä häkissä mulla oli kaverina tosi nätti tyttö, Lilia, josta ihminen ei tajunnu ottaa yhtään kuvaa! Aatelkaa mikä pönttö toi ihminen on, monta tuntii oli siinä häkkien vieressä kamera ihan käden ulottuvilla ja ei älynny naapuria kuvata. Ihme hölmö.

Häkissä mulla oli vesikippo, mutta se vesi maistu hassulle niin mä sitte päätin kokeilla toimiiks toi ökoplus myös ihan veteen ja hyvinhän se näytti toimivan.

Ihminen sanoo, että tää oli tosi tiivis kakku kun kävi sen lopulta
roskiin kippaamassa.

Kaikkein kauhein asia mitä tapahtu näyttäytymisessä on jotain mistä mä kärsin vielä pitkään - ihminen osti mulle villapaidan! Aatelkaa ny, raavas mies joutuu pitää villapaitaa pihalla, ei oo reilua. Varmaan kaikki naapuruston koiruudet nauraa mahansa kipeeks ku näkee mut tuolla pihalla villapaidassa. Ihmisen mielestä oon tosi söpö toi paita päällä ja sitä on pitäny tääl kotonaki kokeilla jo kolme kertaa. Kokeilis itelleen vaan.

"Mä ottaisin nyt tätä ruokaa ja villapaidan pois,

kiitos. Nyt heti."

Häkillä mua kävi moikkaamassa ainaki Kermakupin ihminen, Miukumaan ihminen ja Naukulan mamma. Oli kiva nähdä teitä kaikkia! Ihminen oli käyny moikkaamassa Kermakupin Ruusua, oli kuulemma tosi nätti tyttö. Harmi ku en ite päässy näkemään.

 

Hauskaa sunnuntaita kaikille sanoo Pena, joka on nyt sitte champion eikä siis herkkusieni niinku ensin pelkäs.

P.S. Vähän aikaa sitten meidän ikkunan takana leijaili jotain pieniä valkoisia hitusia alas taivaalta. Ihminen sanoo, että se ois lunta, mutta eihän se voi olla kun ei sitä kesääkään kunnolla tullu ikinä!

Ulkona on kivaa!

Kaikki varmaan muistaa, että mä en niin kauheesti oo tykänny ulkoilusta vai mitä? No, nyt mä oon vähän muuttanu mieltäni - ulkona on kivaa, jos siellä käydään kun pimeä on jo laskeutunut ja paljon muita ihmisiä ei näy. Eikä varsinkaan niitä isoja höriseviä auto-hirviöitä kun menee kovaa vauhtia tietä pitkin.

Pari iltaa sitten piti vähän vahtia, että kuka siellä kadulla kulki,
mutta muuten oli kivaa. Ihminen vois ottaa ihan oikeen kameran
joskus ulos niin sais vähän parempia kuvia, mut ei se viitsi.

Me on nyt käyty monena iltana ihmisen kanssa ulkona ja kivaa on ollut. Pari päivää sitten mä näin sellasen pienen koiruuden, se oli melkein yhtä iso ku minä, se ois halunnu mun kanssa vissiin vähän jutella, mutta sen ihminen oli ihan hassu - se vaan toisteli, että 'tää ei oo ennen nähny kissaa' ja jatko matkaa. Mä lähdin vähän seuraamaan sitä koiruutta ja sen ihminen vaan tiivisti vauhtia, en mä kauan viitsiny jatkaa sitä seuraamista ku mun ihminen sano, että ei me voida ketään pakottaa mulle kaveriks. Mälsää.

Tänään me tehtiin ihan lyhyt lenkki vaan, mentiin vähän aikasemmin ulos ku on nyt muina iltoina menty ja niitä autoja ja ihmisiä oli paljon enemmän ku yleensä tuolla ni en viihtyny. Ihminen kyl lupas, että jos mä huudan tuolla ovella myöhemmin, mutta ei nukkumaanmenoajan jälkeen, niin sitte voidaan käydä tänään vielä uudestaan ulkona. En tiiä viittiikö ku tääl sisällä on niin kivan lämmin.

Iltoja kaikille sanoo Pena, joka tykkää ulkoilla pimeässä.

Keskustelua joskus yhdeltä yöllä

Pena: Ihmineeeeen!
Ihminen: No mitä pikkuinen?
Pena: Oli kivaa. Mennääks uudestaan?
Ihminen: Nyt on yö, pitää nukkua.
Pena: Mut jos ihan hetkeks vaan?
Ihminen: Jos vaikka sitte huomenna? Mua nukuttaa ihan hirveesti. Ja sitäpaitsi siellä on kylmä.
Pena: Mut siellä oli niin kivaa. Mentäis nyt!
Ihminen: Voi mussu sun kanssas! Miks et voinu kesällä olla yhtä innoissas? Silloin ois ollu lämmintä ja vähän ees valoisaa.
Pena: No mut se just on parasta, että ei oo valoisaa! Mentäis nyt.
Ihminen: Mä jatkan nyt unia, mennään huomenna.
Pena: No joo sitte, mut älä ees haaveile, että oon hiljaa loppu yön. MÄ HALUUN ULOS NYT!

Valjaiden päälenkki on ehtinyt käydä vähän pieneksi, mutta ei
kuitenkaan kuristavaksi. Uudet pitää tilata.

~Pena jatkoi keskustelua yksinään tämän jälkeen vielä varmaan parisen tuntia, mutta ei päässyt ulos ja nyt kun yrittää laittaa valjaita päälle, tulee vastaukseksi murinaa ja ärinää, joten yritämme sitten illalla hämärän laskeuduttua uudelleen.~

Hyvää eläinten päivää kaikille elukoille sanoo Pena ja ihminen!

Vierailua ja kahvittelua

Kävin minäki siellä Tammereen kissakahvilatapaamisessa ja sitä ennen pääsin tapaamaan ihastuttavat Pepsin ja Maxin. Kuvat on kaikki lähes julkaisukelvottomia, jotenkin ei säädöt osuneet kohdilleen vaikka olevinaan olivat, pakko siis käydä pian uudelleen Tammereella kuvaamassa purnauskiksen kissoja ja sisustusta lisää. :)

Tää on nyt mun lelu!

Eikö jo muka riitä se räpsintä?

Temput onnistuivat hienosti.

Purnauskiksessa oli paljon ihania kissoja, näytettävälaatuisia kuvia tuli vain pari, ehkä myöhemmin löytyy vielä jokunen jos jaksaa kaivella ja katsella tarkasti.

  

-ihminen