Eilen ihminen kävi hakemassa postista ison paketin, tai tollasen pussukan. Penaa ei niin kauheesti kiinnostanu, mutta mä olin heti tutkimassa ihan täysillä. Tuoksu ihan selvästi jollekin jännälle.
Sitte ihminen avas ton pussukan, ja alko Penaaki kiinnostaa. Pena sitte autto vähän niitä lahjoja pois tuolta pussista, ku ihminen ei heti osannu ottaa kaikkii pois sieltä.
Aika iso kasa paketteja me saatiin, vaiks oli osa ihmisellekin.
Pena rakastu oitis tähän, sitä ei ois saanu laittaa lainkaan pois näkyviltä, mutta ihmiset nyt on ihmisii.
Me tykätään meidän uusista leluista tosi paljon, mut kyllä herkut oli tän paketin parasta antia. Harmi vaan, että edes joulun kunniaksi ei saada syödä niitä kaikkia kerralla. Tollasii oli paketissa kissoille, toi tupasvilla on hauska, kun se kutittaa nenää ihan kauheesti:
Ihmistäkin oli muistettu, ja se on ihan onnessaan näistä, mitä se sai. Suklaa tuli kuulemma just oikeella hetkellä, sitä tarvittiin.
Meidän salainen joulukissa on Peppi blogista
Joulu Mimmin Luona. Peppi on meille vähän vieraampi tuttavuus, mutta onneks joulukissa löysi silti perille ja mikäs sen mukavampi tapa aloittaa tutustuminen, kuin pakeitsta kantautuvia viestejä tuokustellen! Me mennään nyt ihailee Pepin upeeta mustaa turkkia tuolta blogista vähän lisää, viettäkää te hauskaa iltaa kaikki! Kiitos mukavasta paketista Pepille ja ihmisillensä sanovat Pena, Punkku ja ihminen!