365+1 Days of their lives, part 25

Ei meillä oo mitään kauheen ihmeellistä kuluneen viikon aikana tapahtunut. Ollaan ulkoiltu, ja tyyppi on käyny meillä ja Miukumaassa kylässä.

Yrttipuutarhan raunioilla.

Punkku piiloutuu.

Kärpäsjahdissa parvekkeella.

Jotain siellä metsässä on...

"Voitko lopettaa sen riekkumisen siellä alhaalla, mä nukkuisin nyt."

Metsässä retkellä. Saatiin tyypiltä uus hihna, 15 metriä oranssia nauhaa, joka myös heijastaa. Toimii hyvin.

"Syön sun varpaat!"

Kukkulan kuningas.

Oikein hyvää viikkoa kaikille toivottavat Pena ja Punkku, jotka nauttivat täysin voimin ihmisen lomaviikosta. Vielä kun tuo sade loppuu päästään taas metsään.

365+1 Days of their lives, part 24

Jos me nyt on osattu oikein laskea, niin tää ois meidän tasan kahdessadas postaus. Se on aika monta juttua, kiitos, että jaksatte aina vaan käydä täällä lueskelemassa.

Meillä ei oo enää yhtään laatikoita purkamatta, tai on, mutta niissä on vaan telkkari ja printteri, ja niistä ihminen sanoo, että ei oo kiire. Ei se katso oikein ikinä telkkaria, joskus jostain Areenalta jotain hassuja sarjoja vaan. 

Menny viikko on ollu vähän outo, ihminen oli keskellä viikkoa pari päivää kotona, yhtenä siitä ei lähteny aamulla yhtään ääntä, vaikka se yritti sanoa meille jotain, ja toisena aamuna se vaan nukku, vaikka me yritettiin saada ruokaa heti viideltä. Me ollaan oltu ihmisen kainalokissoina tosi paljon tällä viikolla, ja se vaikuttaa ihan siltä, että se tykkää sellasesta. On se tavallaan kauheen kivaa, mut siinä tulee niin kuuma, että ei jaksa olla rauhallisesti, ku on pakko ruveta pyörimään ja hyörimään, ja sitä ihminen ei jaksa ainakaan, jos se yrittää nukkua.

Pusu

Hali

"Jotain mä näin metsässä, en kerro mitä!"

"Tää on niin herkkua, mut pohja näkyy jo!"

"Ai miten niin tarvitaan joku peti?"

Tässä näkyy hyvin meidän erot. Toisella pitkä karva, toisella ei, toinen on ihan pieni, toinen jo ihan iso ja toinen on punainen, toinen riista.

Haukotus

Hauskaa sunnuntain myöhäistä iltaa kaikille ja oikein mukavaa alkavaa viikkoa toivottelevat Pena ja Punkku, jotka eivät tällä viikolla ole tehneet mitään oikein erityisen hölmöä tai huvittavaa.

365+1 Days of their lives, part 23

Viikko uutta kotia takana, ja edelleen ihmisellä on kolme isoo laatikkoa purkamatta. Tai yks oottaa, että se menis kellariin kuulemma. Mä yritin eilen illalla päästä katsoo, että missä se kellari on, mut ihminen ei tykänny. Ensin mä juoksin ihan niin ylös tuolla kun pääsin, ihminen sano, että se oli joku kasikerros, ja sitten mä juoksin ihan niin alas tuolla kun pääsin. Siinä alaspäin juostessani kuulin, kun jossain aukes ovi. Viileä yöilma hiipi vastaan, hetken kävi mielessä vapaus, mutta sitten se ovi pamahti kiinni. Oltiin päästy melkein alas, kun ihminen huusi kauheella äänellä jollekin naapureille sinne alas "Ottakaa pliis se kissa kiinni jos vaan saatte". No, eihän ne saanu, mutta se heppu oli niin iso, että lähdin juoksee ihmistä vastaan takas ylöspäin, ja ihminen saikin mut kiinni, mutta mähän pyristelin, en antautunu niin helpolla. Pako jatkui vielä vähän matkaa, mutta sitten se alhaalla ollu nainen tulikin yhtäkkiä ylhäältäpäin mua vastaan rapussa kahden repun kanssa, ja siihen mun matka sitte tyssäs, ihmisen turvalliseen syliin ja kauheella vauhdilla kotiin. Mä en vieläkään tajua miten se nainen oli teleportannu itsensä yhtäkkiä sinne ylös! En siis edelleenkään tiiä missä se kellari on, mutta aion joskus vielä päästä katsomaan.

Huiskamestari

Haave vapaudesta

Täs pedissä mä oon tääl uudessa paikassa viihtyny paljon, vanhassa en koskaan.

Jotain tuolla alla on!

Punkku, pieni yrttitarhuri ja persiljan rakastaja.

"Enkä puuhaillu mitään!"

Punkku, lentäjän poika?

Eilen tyyppi kävi poraamassa meidän kiipeilytolpan ja hyllyt seinään, ja oli kyllä jo aikakin päästä vähän riekkumaan! Me ollaan viihdytty täällä hyvin, ja ihminenkin viihtyy. Tiputöllö on parasta a-luokkaa, ja pupukin aina välillä näkyy. Ihminen näki taas sen ketun, mutta mä en taaskaan ehtiny katsomaan, ja Punkkua ei kiinnostanu, se söi vaan persiljaa.

Hyvää sunnuntai-iltaa kaikille ja hyvää tulevaa viikkoa kaikille toivottaa Pena, joka on vähän sitä mieltä, että pakoreittien tukkiminen verkoilla on inhottavaa puuhaa.

365+1 Days of their lives, part 22 ja ne laatikot

Perjantaina illalla ihminen ja Miukumaan mami tuli tyypin luokse, ja haki meidät kotiin. Mut me ei mentykään meidän kotiin. Täällä on kyllä meidän kaikki tavarat, mutta tää ei oo se meidän koti, josta me tyypille lähdettiin hoitoon. TÄÄ ON AINASKIN SATA KERTAA PAREMPI! Täällä on ihan mieletön tiputöllö, meidän makkarin ikkunan takana on sellasella räkätillä pesä, meidän parvekkeen alla käy pupu syömässä ruohoa ja joka ikkunan takana näkyy oravia joka päivä, niin ja tietty tipuja, ihan määrättömästi tipuja. Ihminen on nähny ikkunasta myös jonkun sellasen ketun, mutta se oli ennen kuin me tultiin tänne. Se oli kuulemma tosi komee ilmestys. Täällä me saadaan olla aina parvekkeella jos halutaan ja no, täällä kaikki on paremmin. Meillä ei täältä vielä oo kauheesti kuvia, kun ihminen on ollu niitä vähän laiska ottamaan, kun sillä on vielä tossa viis isoo täysnäistä laatikkoa odottamassa, mut onneks me ollaan saatu leikkii parissa tyhjässä ihan kunnolla. Ne kaikki täysnäiset laatikot siellä vanhassa paikassa oli jotain muuttolaatikoita ja ihminen kertoi, että meidän kaikki tavarat oli niissä ja sitte kaks jotain setää toi ne tänne uuteen paikkaan. 

Täs ois näit kuvia viikon varrelta, pari viimesintä täältä uudesta kodista, mutta ne ei paljon paljasta.

Kaunis poika.

Tyypin parvekkeella, tyyppi oli tehny meille tollasen näköalatasanteen sinne. Yes!

Meidän kolmas kissa, Pinkki. Tyypin tekemä, Penan pelkäämä.

Ihan ku ois liukumäessä.

Wagner the Second: On menny jo ainakin näin monta päivää.
The Dude: Tiiän. Tietäispä vaan mitä on meneillään.
Trutsi (lintu talon katolla): Kuus päivää nyt. Kuus päivää oon ollu turvassa. Mut kuulin, että tää taivas loppuu huomenna ja ne kaks karvasta hirviöö palaa kotiin.
Wagner the Second: Kuka sulle tollasta kerto?
Trutsi: Kuulin niitten karvattomien kaksjalkasten juttujen puhuvan tänään.
The Dude: Kuulitsä mitään muuta? Sanoko ne mitä tää on? Miks kaikki näyttää niin erilaiselta nyt?
Wagner the Second: Dude, ootko sä taas nukkunu? Et sitte muista, että oltiin siinä lootassa, se loota laitettiin autoon kaikkien muitten meidän kamojen kanssa, ja sitte meidät tuotiin tänne uuten paikkaan? Muuttamisesta puhuivat.
Trutsi: Joo, tää on meidän uus pesä, ja ne karvaset hirviöt tulee tänne huomenna. Auttakaa mua piiloutumaan!

Partsin tiputöllöstä näkyy tollanen metsä.

Toinenkin kaunis poika.

Hauskaa iltaa kaikille sanoo pojat, jotka otti uuden kodin heti omakseen, eikä pelkää ollenkaan.