365+1 Days of their lives, part 43

Tällä viikolla meille ei oo tapahtunu mitään ihmeellistä. Ulkona meteli jatkuu ja tiputöllö on edelleen sumeana. Pidemmittä puheitta, tässä viikon anti:

Painimatsi

Jalat meni ihan epäkuntoon, kun paita puettiin päälle.

Ei päässy paitaa pakoon edes ylös kiivetessä.

Tämä on mysteeri, tapahtui, kun ihminen käänsi selkänsä Punkun touhuille kahdeksi sekunniksi. Onneksi apu oli lähellä ja poika pääsi pois pinteestä nopeasti.

Uusi vessa on hyväksytty, ja tuo toinenkin korvataan uuden mallisella lähiaikoina. Ihminen ei enää joudu imuroimaan, kuin pari kertaa viikossa, ennen imurointi oli lähes jokapäiväistä.

Menossa jonnekin?

Tiskariapu?

Hauskaa sunnuntain loppua ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille toivottavat Pena ja Punkku, jotka ovat oikein iloisia, että ihminen kävi viemässä villapaidan Leeville lauantaina. Villapaita sopii Leeville paljon paremmin.

365+1 Days of their lives, parts 41 and 42

Voi siis höh. Me julkaistiin tää kirjoitus jo aikasin aamulla, ja silloin tässä kohdassa oli jotain mietteitä, mut ihminen huomas päivällä yhtäkkii, et ne mietteet on hävinny jonnekin! Pääsisältö niissä oli kuitenkin se, että me luvattiin palata ruotuun ja päivitetään nää kuvat jatkossa vähintään kerran viikossa tänne...
Meille ei oo mitään ihmeellistä tapahtunu, seiniin on tullu uudet lämpimät eristeet ja meteli ihmisten kiipeilytelineillä on vähentyny tosi paljon. Tirppatöllö on edelleen sumea.

Hyvin mahtuu

...

Lepohetki rallin keskellä

"Ruokaaaaaaaa!"

Kesällä melkein kaikki meidän vihannekset tulee tältä puutarhalta. Ihminen kerto.

"Uuninpankolla" unilla. Kylppärin ovea ollu pakko pitää auki, jotta pojat saa lämmitellä lattialämmityksellä.

Raskas lasti. Tämä sama pussi esittäytyi Tassulinnassa jo aiemmin.

Omaa rauhaa vaatekaapin hyllyllä.

"Otan sen!"

Menossa alas.

"Onks mun pään päällä jotain?"

"Ja taas?"

"Ai ei enää hattuja?"

Pyörteessä.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille toivottavat Pena ja Punkku, jotka kiittävät tyyppiä parin päivän pikalomasta silloin, kun keittiön ikkuna ei vaihtunutkaan. Miau.

365+1 Days of their lives, part 40

Nyt on vähän päässy venähtää tää näitten kuvien julkaisu. Nää on siis ekalta loman jälkeiseltä viikolta, näissä ollaan siis taas kotona. Tassulinnan emäntä onneks painosti ihmistä niin paljon, että vihdoin päästiin kirjoittelemaan. Meillä on ollu ihan hirvee meteli melkein joka päivä monta tuntii, ja edelleen noi isot kiipeilytelineet on vaan ihmisille tuolla ulkona. Mälsää. Eilen ne ukot laitto vielä enemmän muovia meidän tiputöllön eteen, enää ei näy ku jotain hahmoja vaan kulkemassa telineillä. Pena kyl kyttää silti koko ajan ulos. Näkee varmaan jotain omiaan. Mä oon vaan keskittyny murtautumaan kaappeihin. 
Pitää yrittää saada ihminen ottaa joku sellanen kuva, jossa näkyy noi kiipeilytelineetki. Viel ei oo sellasta.

Kissarulla

Kohtaaminen keittiössä

"Älä mee sinne pussiin! Se syö sut!"

"Mä oon niin cool..."

Herkku maistuu hyvältä

Vaatekaapin ylähyllyllä remppaääniä piilossa.

Keittiön vartija

"En ees aikonu syödä tätä!"

Kaikkea hyvää kaikille toivottaa Punkku, joka tällä viikolla on oppinut ihan uusia asioita kaappeihin pääsemisestä.

365+1 Days of their lives, part 39

Nyt ollaan taas kotona. Eilisen ja tän aamun perusteella ei ois kyllä yhtään haitannu, jos oltais vielä oltu vähän aikaa siellä lomahotellissa. Karmee meteli, kun noi rakennusäijät poraa jotain kiipeilytelineitä tonne ulos! Korvissa vaan pörisee koko ajan. Ei kyl pelota yhtään, vahditaan tarkkaan ikkunassa, että hommat tulee kunnolla tehtyä. Ois kyl päheetä päästä kiipeilee noille telineille, mut ihminen sanoo, että ei onnistu. MÄLSÄÄ!

Penska kävi lauantaina näyttäytymisessä. Se on ihan pikkasen leuhkaa poikaa, ku pärjäs paremmin ku minä ikinä. Pääsi sinne paneeliin asti, onneks ei voittanu koko hommaa, ku sit tosta leuhkimisesta ei ois tullu varmaan ikinä loppua. Näyttäytymisessä oli abysomppujen BBIS ja sitte vielä meidän yhdistyksen järjestämä erikoisnäyttäytyminen. Erikoisnäyttäytymisestä ihminen kerto sen verran, että jos Kermakuppilaisten emäntä ei ois ollu siellä auttamassa, ois penska päässy karkuun, mä en oo ihan varma oonko nyt tyytyväinen vai en, mutta ihminen ainakin on tosi onnellinen, että apukäsiä löyty. Sitte siellä varsinaisessa näyttäytymisessä Punkun kasvattaja, Sari, oli ollu ihmisen sijaisena, kun ei toi meidän ihminen osaa pidellä kissaa niin, ettei kissa pääsis karkuun. Kyl se tääl kotona osaa, kun me ollaan ihan löllyköitä, mut sitte ku laitetaan näyttäytymisessä täys vaihde päälle, loppuuki kiinnipitokyky kesken. Ihminen ei ottanu ku ihan pari kuvaa vaan koko näyttäytymisestä, mutta esimerkiks näistä Tessan kuvista voi yrittää bongailla penskaa (on se siellä, me tiietään, mut löydätteks te?): tessa.lv. Jos jollakulla sattuu olemaan penskasta näyttäytymiskuvia, niin mielellään me niitä nähtäis kanssa.

Täs ois nää menneen viikon kuvat lomahotellista ja vähän muualtakin:

Rentona korissa

Hajaantuneet kiinnostukset

Pojat 28.09.2016

Synttäripotretti
(Ei saanu parempaa, ei sitte millään. Penskalla oli niin kauhia vauhti päällä, että ihan joka kuva oli suttunen. Harmittaa.)

Pusu?

Näyttelyhäkin komistus

Hyvää tätä viikkoa kaikille toivottelee Pena, jonka mielestä on epäreilua, että ihminen ei herää HETI, kun käsky ensimmäisen kerran käy.